Mutta, tässäpä muutama reissukuva tarinoiden kera.
Tämä foto ei sinällään liity muihin millään lailla, mutta kun tuli vastaan niin oli pakko poimia mukaan 👀
Päätettiin lähteä broidin kanssa viettään sisko veli aikaa .. en ole kyllä yhtään varma paikasta, mutta taisi olla nurmijärvellä, kai. Oli kaikinpuolin erikoinen reissu... Ideana oli kalastaa, mutta sen sijasta jahdattiin koiraa kiinni, joka ärsytti hyppimällä jatkuvasti onkiin kiinni.... 😅
Broidilla meni lopulta hermot, joten jätti ongen siihen kivien päälle ja tuli auttamana mua koiran kiinni saamisessa.... Oli muuten sellanen prosessi se... Tuo musta olento vietti kyllä loppuillan puussa kiinni.
Kun saatiin se koira kiinni, hokattiin se onki ! No mitäpämitäpä, siellä oli kala nappassut matosesta meidän ollessa muualla ja roikkui sielä koukussa edelleen 😅 Aloin kiljumaan veljelle että '' tuus nykäsee onkea, sulla on kala kiinni !! '' ja samalla hetkellä kuului räps ja siim katkesi... Sinne meni kala , siima , mato ja koukku 😢
Tällä reissulla me käytännössä ylläpidettiin tulta kokoajan, heitettiin talviturkit (toukokuu) ja naurettiin auton katolla selin makuullen tuijotellen tähtiä, samalla kun radio huudatti täysillä suomalaisen popin legendoja. Aamu kuudelta ajettiin takas kotiin, koska SISKO oli aivan jäässä läpinäkyvän makuupussinsa kera , vaikka veli nukkui onnellisesti vieressä... Kyllä oli lapsi tohkeissaan.
Olin tokaa päivää tuntemattoman miehen kanssa reissussa, jakamassa tätä punaista VW caravelleä.
Kummallinen muukalainen, puhu vähän ja tutki ympäristöään aivan hemmetisti. Ihan kun sillä olisi joku ylimääräinen , muilta ihmisiltä puuttuva aisti.
Se antoi mulle ensimmäisenä yönä jo kunnian nukkua ''alakerrassa'' sängyssä, kun itse mahduttautui pieneen 1m x 1 m koirankoppiin tonne ''ylös''. Muutama tunti taidettiin vetää, kunnes herättiin kuumuuteen
Eksyttiin tai en tiedä eksyttiinkö vai oliko tämä muukalainen jo tietoinen tästä tapahtumasta, mutta kuitenkin eksyttiin VW meettiin , leirintä alueelle jonnekkin päin oulua. Ihana hetki, soitin autosta hippi matka musiikkia, nautin kaikesta siitä mitä ympärilläni tapahtui. Olin niin hemmetin onnellinen ja vapaa. Täälä taisin nauttia suihkusta ja hampaiden pesustakin.
Mikä ihme sai mut muokkaamaan tän kuvan tollaseksi? Mitä ihmettä mä olen ajatellut , jos mä olen tosissani kuvitellut tän muokkauksen jotenkin hienoksi ja taiteelliseksi.
Näyttää kyllä valitettavasti enemmän siltä kuin hirvikärpänen olisi kakkantanut mun kameran päälle ja levitellyt sitä siinä... 👎
Kuitenkin, tää oli muistaakseni yheltä tieltä... öö.. täytyy ihan kysyä. Nellimin tieltä Ivalosta itään kuulemma.
Oltiin sellasella lammella missä oli bonsai puu. Tai siltä se näytti 😆 Vesi oli niin kristallin kirkasta, että mä taisin sillon juoda elämäni ensimmäiset vedet luonnosta.
Tuo muukalainen veteli ihan onnessaan sitä hyvänmakuista vettä kun mä tutkin sitä pulloa ja mietin että juonko tota oikeasti.
Kaupunkilaistyttö sanan kuultua naukkasin ihan kunnon kulauksen sitä jääkylmää lampi vettä, enkä enään koskaan väittänyt kraanavettä paremmaksi.
Loppu reissu juotiin pelkästään lapin antimia, kerran jopa sellaista mikä suorastaan tulvi hyttysenpoikasia... Se oli ehkä jo hieman epämiellyttävää.
Lammelta palatessaan nähtin pari poroa jolkottelemassa kohti, jäätiin auton syrjään hiljaa seisoskelemaan, josko eivät tajuaisi meitä ja jolkottelisivat aivan vierestä.
Meidän harmiksemme ne kuitenkin tajusivat ja jatkoivat matkaa.
Ajettiin jonnekkin kuukkulalle ja mää lähdin seikkaileen kallioille, lopulta tää jo pikkuhiljaa tutuksi tullut kummajainen alkoi muuttumaan tutuksi ja kiipesi mun kanssa tänne.
Apina puussa oli ehdottomasti mun lempihetkiä, varsinkin kun kehdattiin kyseenalaistaa osaanko kiivetä puuhun.... no kuules poika, mitähän mä tein koko lapsuuteni kun muut leikki leegoilla 😅
Pyhä-Luoston kansallispuisto illalla. Ja jotta kielletyillä alueilla olisi mukavampi kiipeillä, mukana kulki muovinen evergreenin luomu punkku.
Hetken kesti kiipeillä tuon lätäkön oikealle puolelle , mutta me käytiin juomassa viinit pyhä kasteen vesiputouksen alla, sekä tietenkin juotiin vatsat täyteen tätä raikasta vettä suoraan putouksesta , niin ja pullotettiin sitä matkallekkin mukaan.
Fiilis oli aivan loistava, kunnes hyttyset alkoi hämärän tullen syömään mua elävältä ja vessahätä yllätti. Mulla oli käynnissä se kuuluisa punainen viikko ja varmaan jokainen nainen ymmärtää sen tuskan kun.. noh, housut alkaa myös värjääntyä ja silloin vessaksi ei kelpaa luonnon vessa !!😂
Vaikka kuinka juoksin , niin lopulta oli vaan lainattava luonnon vessaa ja lähteen antimia.... Haluatteko kuulla lisää? NO ette varmaan. Joten jätän tämän vain tähän....
Tsekatkaa toi luonnon muokkaama hippitukka 😆 Hiton kuuma itseasiassa... vaikka itse sanonkin.
Tällä reissulla lopetin hiusten pesun, oli muuten tosi nihkeetä alkuun. Kun olis öljyllä valellut kirpuille kotia.
Mutta nyt olen onnellisesti pessyt tukkaani viimiset puoli vuotta VAIN yhden (1) ainoan kerran viikossa. Enään se ei rasvotu , vaan elää, hengittää ja on erittäin hyvässä kunnossa.
Pyhä-Luoston kansallispuiston maisemia iltapäivästä. Aivan mahtava reitti kävellä.
Se samainen VW meetti oulussa, Kävin vähän tutkimassa minkälaisia kapistuksia sieltä oikeen sitten löytyykään. Näistä tykkäsin!
Hauskinta oli että puolessa välissä järveä huomasin että vene vuotaa pohjasta aivan järjettömästi!! Joten sain soutaa ja kolata vettä vuoronperään ja vene kulki pyörien miten sattuu...
Täälä tein elämäni ensimmäisen avotulen ihan itse.Kiva pieni notski siitä syttyi ja sai makkaratkin paistettua. Siellä mä nautiskelin kotimaan maisemista ja vesku loiri soi matka kaijuttimmista.
Mulla ei ollut lamppua mukana, joten soudin kuun valossa takaisin , samalla kolaten jo puoliksi uponnutta soutuvenettä. Onneksi isä ja veli olivat rannalla vastassa ja osoittivat suurta fikkarin valoa, jotta näin minne soutaa.
Mies ja naiskuoro , sekä yhteislauluja. Lopuksi kokoonnuttiin yhdessä laavupaikalle makkaranpaistoon ja yhteislauluihin.
Me seurailtiin vierestä ja poistuttiin hetken päästä paikalta, koska oli tarkoitus jatkaa matkaa samaisena päivänä.
Aamupalaa jossakin sodankylän pikku kahvion vieressä. Napattiin sieltä aamukahvit ja tämä tutuksi tullut muukalainen kävi poimimassa tuoreita mustikita ateriaan. Oli muuten todellista herkkua tämä, saisimpa joka päivä samanlaisen aamiaisen !
Tuona aamuna olin täynnä paukamia, sekä auton ikkuna oikeen kuhisi polttiaisia ! Oltiin vahingossa jätetty ikkuna yöksi auki... jippiiii.
Hauen kieli oli vihreä, joten muukalainen päätti heittää sen pusikkoon !!
No minä jokaisen eläimen suojelia juoksin sitten etsimään tätä kalaa, jotta voisin pelastaa sen.
Se oli niin hyvin maastoutunut, että viimehetkellä löysin sen. Enkä uskaltanut ottaa sitä edes kädellä..... Muukalainen ohjasi sen sitten käskystäni paremmille vesille, siis oikeasti, ei tainnuttanut, van ohjasi sen kohtaan josta se pääsi uimaan (toivottavasti) takaisin veteen.
Muutama kuva ja muistelo tällä kertaa, joskus enempi. Kiitos ja kumarrus blogspot, mukavaa kirjotella sinulle.
Nyt taas uistan että kesä ,upea elämä retket , reissut ja hetket ovat taas tulossa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti