Lost in paradise

Lost in paradise / finnish & english language

Mitäs tänne. Elämä rullaa.
Aluks elämä täällä kreikan saarella vaikutti liiankin hyvältä ollakseen totta.
Upea paikka täynnä upeita ihmisiä.
Oli asunto oli hyvä työ ja vapaa-aika tuhlattiin rannoilla, clubeilla, ravintoloissa.. Mihin sitä jaksokaan lähteä elämästä nauttimaan. Joka päivä tuntu olevan hyvä päivä. Joka päivä oli jotenkin älyttömän siisti ja ihanaa.
Mä löysin ihania ihmisiä ja meistä tuli ystäviä. Illat oli loputtomia, tarina riitti kuunneltavaks ja kerrottavaks.

No nyt mä oon nähny, tehny, mennyt, juhlinut ja oppinut tuntemaan niin monta ihmistä ettei sormet riitä laskemaan. Vai tunsinko mä niitä sittenkään?
Kun elämästä tuli arkea, kaikki muuttui, täysin. Ei enään ollut niin kivaa ja siistiä ja uutta. Kaikki oli tuttua ja jokapäiväistä.

Kun mä menetin mun asunnon, ihmisten todellinen puoli tuli esille ja tunsi taas olevansa täysin yksin, täysin hukassa.
Kuinka moni mua oileesti autto kun mulla ei ollut mitään, kun mulla oli vaikeeta. Sain karsia aika suuren läjän ihmisiä "kavereistani".  Onneks oli myös niitä hyviä ihmisiä jotka totta todellakin aijon pitää lähellä myös sillon kun palaan Suomeen, ihmisiä jotka tarjosi mulle yösijaa, koitti auttaa mua ja mikä parasta, teki parhaansa saadakseen mut hymyilemään kun sitä vähiten halusin tehdä.

Mä ajattelin tänne tullessani et mun elämä olis paljon parempaa täällä, oonhan mä aina rakastanut Kreikkaa. Mut loma on loma. Todellisuus se tuli täälläkin vastaan. Työ stressi, väsymys, raha ja asunto huolet.
Elämästä nauttiminen unohtui. Mä oon vaan ryypännyt joka päivä, tanssinut, nukkunut ja tuhlannu törkeesti rahaa. Mut miten se seikkaileminen ja kokemukset jenni? 

Eikä ne ihmisetkään mitenkään toisenlaisia ole, täälläkin jauhetaan paskaa, typeriä miehiä on liikaa ja välillä saa miettiä kehen sitä luottais. Oonhan mäkin ollut typerä, sanonut asioita jota en paljon ajatellut ennenkun sanoin.
Mä oon täällä tän kohta kolmen kuukauden aikana oppinut itestäni tosi paljon, mut silti mä näytän olevan yhtä sokea haaveiden ja todellisuuden välillä. 

Mä en kuitenkaan ole luovuttaja tyyppiä, joten elämä jatkuu vaikka väkisin, etin vapaata asuntoa nyt parhaani mukaan (täälllä on asunnot tosi vähissä, ja tosi kysyttyjä)
Mä tulin tänne ettimään itseäni, oppimaan itsestäni ja sen aijon myös tehdä. Jussiks ehkä suomeen ! Tosin että en mä voi ikuisestikkaan taistella jos sitä asuntoa ei ala pikkuhiljaan löytymään. Sitten on vaan pakko pakata kamat ja lentää takasin suomeen. Mut parhaani yritän!

Mut tän kirjotuksen pointtina oli, et matkustakaa maailmaa, lomailkaa, kokekaa. Mut miettikää kahdesti haluutteko oikeesti ulkomaille töihin. Koska ei tää arki loppujen lopuks hirveesti eroa arjesta suomessa. Onhan täällä paljon vapaampaa, rennompaa ja kivempaa, mut aina tulee se arki ja todellisuus vastaan. Ja  kun matkustatte yksin ulkomailla, uskokaa mua, se jos joku tuntuu yksinäiseltä, kun asiat ei sujukkaan halutulla tavalla.
Mut uskon siihen et kaikkeen löytyy aina ratkasu, uskon itteeni ja siihen et kesän lopussa mä palaan Suomeen onnellisena upean kokemuksen ja reissun kera!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

How is going on in here? Life is going on. Or is it?
At first life here in Greece felt too good to be true. Gorgerous place full of amazing people. I had apartment, good job and a free time we waste in the sea, in the clubs and eating in good restaurants.. Whenever you wanted to go to enjoy your life. Everyday seems to be a good day. Everyday seems to be so amazing and cool. I found amazing people and make them as a friends. Nights were endless and we always had some stories to tell each others. Maybe I also find one guy that I was really comfortable with. We never get bored of each other and that guy made me feel safe. And I think hes the only one in here who I actually trust.

Everything in here was so new and exiting! Here was always some adventures and places I wanted to see. I wanted to be inside this group, be part of this little village in this little island. But was it actually that good idea that I was thinking..?

Now I have been having fun, been seeing amazing places and get to know people in here. Or do i actually know them?
When life turned as a everyday life, everything changed. It wasn't that fun and new anymore.
When I lost my apartment (because of a terrible mess my dogs did) I found the reality. I felt I'm totally alone again. How many people actually helped me when I didn't have anything, when I didn't have place to stay. I realize that I didn't actually had that much friends as I thought. I'm glad here is still few amazing people who helped me and gave me place to stay that I don't have to sleep outside. 

And , they made me smile when I didn't want to smile.

When I came here, I thought my life will be better here. I have always loved Greece. It has to be amazing? But holiday is always a holiday. Things what u see on holiday, is far away from reality. The reality came to me also in here.
Work stress, always tired, money problems, no apartment and its really difficult to find one in here in this time when all apartments are full booked.
I forgot to enjoy my life in here. I forgot to do the things I wanted. I just waste money, drink and party. What about the adventures Jenni..

And also in here, people talk shit(actually more than in finland bc the village is so small) , heres also lots of stupid man and sometimes I think who I can trust. 

I have also been stupid and said words that I didn't think at first. I have done stupid things and hurt feelings cus I still have been lost with myself.

 Soon I have been here 3 months, i've learned lots of things about myself and about a life. But i still need to fix myself and learn more. That's why I dont wanna give up. I never give up, so I will keep looking for apartment ( wich is not easy) and I try to fix my life in here and go on. But I can't fight forever, I cant live like a gipsy looking for place to stay every night. If i cant fix my life in here I have to take my stuff and fly back to Finland. But atleast I try my best ! And I probably go to Finland for two weeks to celebrite midsummer party and see my family and friends! Lets see lets see..

Anyway, my point was.. Travel the world, experience, ho for a holiday.. but think twice do u really want to work in other country. A nowaday life is anyway the same. I mean ofcourse its more fun, nice and relaxing in here but the nowaday life is still the same.  But when you travel alone, and something happens, things don't go as you planed. That, that makes u feel lonely, seriously.
Anyway. I always believe that theres always a way to fix things. And I believe in my self that end of the summer I go back to Finland with amazing experience and amazing trip on the back!

-JenniJuliee